abstractright abstractright

Tapiola kaupunkikehityksen kärkeen

Tapiolasta suunnitellaan toiminnallisesti ja kaupallisesti aikaisempaa voimakkaampi ja monipuolisempi keskus, jossa yhdistyvät perinteisen kaupunkikeskustan ja nykyaikaisen kauppakeskuksen parhaat ominaisuudet.

²Uudistuksessa vanhan, rakennustaiteellisesti arvostetun alkuperäisen keskuksen eteläpuolelle myöhemmin rakennetut korttelit uudistetaan metron myötä samaan korkeaan tasoon kuin alkuperäinen Tapiolan keskus.

Tapiola on Suomen laajin ja merkittävin esimerkki toisen maailmansodan jälkeisestä lähiöiden ja asuintalojen suunnitteluideologiasta, jossa uuden polven suunnittelijat ideoivat Espooseen täysin uudentyyppisen asuinalueen – modernin suomalaisen puutarhakaupungin.

Tapiola on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. Ensimmäiset alueet olivat poikkeuksellinen yhteiskunnallinen ja kaupunkikuvallinen kokeilu, joka herätti runsaasti keskustelua myös Suomen ulkopuolella, ja loi suomalaiselle kaupunkisuunnittelulle maailmanmainetta. Tapiola on yksi kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymistä suomalaisen modernismin merkkiteoksista 1920-luvun lopulta 1970-luvulle.

Suunnittelun ensimmäisenä haasteena olivat sirpaloituneet ja osittain nykyvaatimuksia vastaamattomat pysäköintipaikat, jotka eivät tue alueen kaupallista toimintaa. Ongelma ratkaistiin keskustan alle kallioon sijoitettavalla keskuspysäköintilaitoksella, joka toteutetaan aluksi 1500-paikkaisena. Myöhemmin sitä on mahdollista laajentaa 3000-paikkaiseksi. Pysäköintitilojen yhteyteen toteutetaan myös keskustaa palveleva maanalainen keskushuolto.

Tapiolan liikekeskus uudistuu perusteellisesti

Tavoitteena on nostaa Tapiolan keskus jälleen kaupunkikehityksen kärkeen.  Tämän mahdollistaa tukitoimintojen sijoittaminen keskuksen alle kallioon. Näin maanpäällinen osuus voidaan rauhoittaa jalankululle, pienentää melua ja liikenteen päästöjä ja luoda optimaalliset puitteet keskustan kehittämiselle.

Tapiolasta suunnitellaan toiminnallisesti ja kaupallisesti aikaisempaa voimakkaampi ja monipuolisempi keskus, jossa yhdistyvät perinteisen kaupunkikeskustan ja nykyaikaisen kauppakeskuksen parhaat ominaisuudet.

Kehittämisen lähtökohtana on metroaseman rakentaminen Tapiolan keskustaan. Metroaseman myötä uudistetaan koko keskustan halkaiseva Merituulentie ympäristöineen. Merituulentie siirtyy maan alle ja sinne tulee korkeatasoinen liityntäbussiterminaali. Näin saadaan lisää jalankulkualueita ja liiketiloja, ja keskustan pohjois- ja eteläosat saadaan yhdistettyä aikaisempaa paremmin kiinteäksi kokonaisuudeksi.

Metroaseman tuntumaan tulee runsaasti pysäköintipaikkoja polkupyörille. Keskuspysäköintilaitos tulee toimimaan myös autoilevien metronkäyttäjien liityntäpysäköintilaitoksena

Uutta vetovoimaa

Tapiolan keskuksen uudistamisen yhteydessä merkittävä osa uusista tiloista tullaan sijoittamaan nykyisin parkkitiloina ja varastoina toimiviin rakennusten pohjakerroksiin. Maan pinnalla uudistus tulee erityisesti näkymään bussiterminaalin päälle kaavaillussa liike- ja asuinrakennuskokonaisuudessa.

Kaiken kaikkiaan uudistuksen yhteydessä valmistuu uusia liike-  ja toimistotiloja sekä asuntoja yli 100 000 m2. Näistä lähes puolet toteutetaan muuttamalla nykyisiä, toissijaisessa käytössä olevia tiloja hyötykäyttöön.

Tapiolan keskustan asuntojen määrä nousee tulevaisuudessa nykyisestä 300:sta yli 1000:een. Uudet asunnot tukevat alueen palveluiden kehittämistä ja tekevät ennestäänkin halutusta asuinalueesta entistä vetovoimaisemman.

Tapiolan alkuperäiseen suunnitelmaan kuulunut liikenneympyrä palautetaan Leimuniitylle. Liikenneympyrästä rakennetaan maanalainen ajoyhteys Keskuspysäköintilaitokseen ja Tapionaukion alle tulevaan pienempään pysäköintilaitokseen. Toinen ajoyhteys rakennetaan Etelätuulentien ja Itätuulentien risteykseen. Tapionaukion pysäköintilaitoksen rakentamisen yhteydessä nykyinen Tapionaukio rakennetaan uudelleen ja nykyisin bussiterminaalina palveleva alue muutetaan viheralueeksi.

Tapiolan keskustan uudisrakennustyöt käynnistyivät kesäkuun 2010 alussa, kun metron ja keskuspysäköintilaitoksen louhintatöihin tähtäävien työtunneleiden rakentaminen aloitettiin. Kun metroliikenne käynnistyy vuoden 2015 lopussa, on merkittävä osa uudistuksista valmiina ja yli 400 000 m3 maanalaiset tilat käytössä.