abstractright abstractright

Sirkkalan silta, Joensuu, aluevalvonta

Projekti toteutettiin ns ”yhteinen työmaa”-periaatteella. Pääurakoitsijan vastuulla oli yhteensovittaa koko hankkeella toteutettavat työt mm. kaukolämpö-, vesi- ja viemäri-, katuvalaistus-, sähkö- ja teleurakat 1-3 sekä sillan päällystystyöt. Hankkeen suunnittelu aloitettiin vuonna 2012, sillan rakentaminen alkoi toukokuussa 2013 ja silta avattiin liikenteelle 28.11.2014

SITO Rakennuttamisen vastuulla Sirkkala hankkeessa oli mm. tarjouskyselyaineiston laatiminen yhdessä tilaajan kanssa, rakentamisen aikana työturvallisuuskoordinaattorina toimiminen, infratöiden valvonta, siltatöiden paikallisvalvonta, työmaakatselmusten järjestäminen, muistioiden laatiminen katselmuksissa ja työmaakokouksissa.

Infratöitä hankkeessa oli mittava määrä. Pielisjoen itäpuolelle rakennettiin kiertoliittymä ja katurakenteita uusittiin n. 500 m matkalla. Pielisjoen länsipuolelle rakennettiin ovaalin muotoinen kiertoliittymä ja Rantakatu saneerattiin n. 400 m matkalla.
Katujen saneerauksissa entinen sekaviemäröinti korvattiin uusilla sadevesi- ja jätevesilinjastoilla. Sähkö- ja teleoperaattorit uusivat ja siirsivät kaapeleita sekä kaukolämpölinjoja saneerattiin.

Katujen saneeraus ja uusien rakentaminen toteutettiin syväpohjauksena (1900 mm). Pielisjoen länsipuolella Ranta- ja Yläsatamakadun kiertoliittymään toteutettiin ”Kranssi”-niminen taideteos. Kranssi on yksi osa Joensuun kaupungin keskustaan sijoittuvien kiertoliittymien keskialueiden taideteoksista. Teoksen suunnittelussa olivat mukana Sito Oy ja kuvanveistäjä Hannu Siren.

Haasteita katurakentamiseen toi rakennettu kaupunkiympäristö. Pielisjoen itäpuolen teollisuuslaitosten ja yritysten vuoksi liikenne tuli sallia koko rakentamisen ajan. Länsipuolella Rantakatu sai olla liikenteeltä suljettuna kolmen kuukauden ajan urakoitsijan laatiman työmaasuunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Ranta- ja Yläsatamakadun kiinteistöille pääsy ja kiinteistöjen huolto oli järjestettävä koko rakentamisen ajan. Vanhojen verkostojen oli oltava toiminnassa kunnes uudet oli kytketty ja toimintavalmiita.

Sillan rakentamisen haasteita olivat mm:

– työsillan rakentaminen ja purku
– Pielisjoki ja sen vesiliikenne mm. uitto ja vesialukset
– vedenalaiset rakenteet (vesitiiviit tukiseinät)
– vedenalaiset työt (virtaava vesi)
– putoamisvaara (koneet ja työntekijät)
– virtaava vesi
– talvella jään patoava vaikutus
– läppäsillan (n 650 tn) tunkkaus paikoilleen

Kohteen vaativuuden ja sijainnin vuoksi työturvallisuus oli työmaalla erityisen tärkeässä roolissa.
Työmaalla oli käytössä MVR-mittari. Työturvakierroksia pidettiin säännöllisesti urakoitsijan toimesta ja turvallisuuskoordinaattori teki omia kirjallisia havaintoja jatkuvasti. Myös AVIn tarkastaja vieraili työmaalla useamman kerran urakan aikana. Työturva-asiat käsiteltiin työmaakokouksissa omana kohtanaan. Työn aikana tapahtui kaksi työtapaturmaa, joista tuli poissaoloja työstä.

Eri osapuolten rooli korostui hankkeen aikana, että saumaton yhteistyö saatiin toimimaan ja hanke valmistui asetetussa aikataulussa ja hyvässä yhteishengessä. Vaikkakin suunnitelmiin ja rakenneratkaisuihin tuli työn aikana muutoksia, saatiin hanke vietyä läpi ilman viivästymistä.

Sirkkalan sillan läppäsilta, siihen välittömästi liittyvät osat ja ohjauslaitteet on suunniteltu noudattaen konedirektiivin 2006/42/EY vaatimuksia. Sillan dokumenteista kootaan direktiivin mukainen tekninen tiedosto, CE-merkintäasiakirja.

Tilaaja
Joensuun kaupunki
– kadunrakennuspäällikkö Jouko Tolvanen
– varahenkilönä Mikko Honkonen

Sillan valvoja ja silta-asiantuntija
Siltanylund Oy / Kari Laurinen

Sillan pääsuunnittelija
Ramboll Oy / Ilkka Vilonen

Itäpuolen infra
Ramboll Oy / Mikko Ruokolainen

Länsipuolen infra
FCG Oy /Jorma Ilonen, Eino Mönkkönen

Aluevalvoja sekä työturvallisuuskoordinaatio
Sito Rakennuttajat Oy / Harri Saarinen

Pääurakoitsija
Kesälahden Maansiirto Oy
–Timo Tiainen, projektipäällikkö
– Matti Hirvonen, siltavastaava
–  Esa Pyöriäinen, infravastaava

Hankkeen kustannus oli noin 11 miljoonaa euroa. Sillan osuus kustannuksista oli n. 7,5 miljoonaa euroa.

Läppäsilta on koottu teräksisistä lohkoista paikan päällä. Läppäsillan pinnoitteena on kumibitumivaluasfaltti.

Sillan teknisiä tietoja
– Kiinteä vesistösilta 113,8 m
– nostosilta (teräs) 37,7 m
– yhteispituus 151,5 m
– länsirannan alikulku ja laitetila 12,8 m
– betonia 5 000 m3
– jänneteräksiä 70 000 kg
– läppäsillan teräskansi 200 tn
– kokonaispaino 650 tn (vastapainot ja muut rakenteet)
– uitto- ja laivajohteita 350 jm / 170 tn terästä
– graniittiverhousta n. 1 000 m2
– enimmillään työntekijöitä kohteella 40 henkilöä
– rakennusaika 5/2013-12/2014