abstractright abstractright

Päijät-Hämeen lähijunaliikenteen edellytykset

Työssä selvitettiin lähijunaliikenteen edellytyksiä Päijät-Hämeessä pohjatyönä Päijät-Hämeen maakuntakaavalle, jossa yhtenä rakennemallivaihtoehtona on ratoihin tukeutuva maankäyttö.

Tarkastelualueena olivat rataosuudet Lahdesta Järvelään (Riihimäen suunta), Lahdesta Uuteenkylään (Kouvolan suunta), Lahdesta Orimattilaan (Loviisan suunta) ja Lahdesta Heinolaan. Tarkastelualueeseen kuuluvat Heinolan, Lahden ja Orimattilan kaupungit sekä Hollolan, Kärkölän ja Nastolan kunnat.

Esiselvityksessä tarkasteltiin rataosuuksien ja asemapaikkojen nykytilannetta sekä kunnostus- ja lisärakennustarvetta, joiden perusteella laskettiin lähijunaliikenteen aloittamisen vaatimat investointikustannukset. Lähijunaliikenteestä selvitettiin mahdollisia liikennöintimalleja, liikennöintikustannuksia sekä matkustajapotentiaalia. Näiden tarkastelujen perusteella arvioitiin lähijunaliikenteen edellytyksiä, kokonaiskustannuksia ja vaikutuksia.

Yhtenäinen lipputuote juna- ja bussiliikenteeseen 

Selvityksen tuloksena todettiin, että lähijunaliikenteen käynnistäminen Päijät-Hämeessä vaikuttaa kannattavimmalta Järvelä–Lahti–Uusikylä -ratakäytävällä, jossa on jo nykyisin paikallisjunaliikennettä. Junaliikenteen yhdistäminen seudulliseen joukkoliikennejärjestelmään tapahtuu yksinkertaisimmillaan luomalla yhteinen lipputuote juna- ja bussiliikenteeseen.

Etenkin Nastolan suunnalla jo nykyinen maankäyttö antaa hyvän pohjan junaliikenteen kehittämiselle. Maankäytön kehittyessä ratakäytävällä voidaan myös kehittää junaliikennettä lisäämällä uusia asemia ja tihentämällä vuoroväliä selvityksessä esitetyn mallin mukaisesti.

Orimattilan ja Heinolan suuntien radoilla suuret investointikustannukset toimivat vahvana hidasteena lähijunaliikenteen käynnistämiselle. On todennäköistä, että pelkästään lähijunaliikenteen tarpeisiin radan kunnostamista ei pidetä kannattavana. Lähijunaliikenteen käynnistäminen on haastavaa investointien lisäksi myös hallinnollisten rakenteiden vuoksi, sillä paikallinen joukkoliikenneviranomainen ei voi toimia liikenteen tilaajana.

Työssä hyödynnettiin Siton osaamista joukkoliikenteen ja raideliikenteen suunnittelusta, ratasuunnittelusta sekä maankäytön suunnittelusta ja paikkatietoanalyyseistä. Työn tilaajana toimi Päijät-Hämeen liitto.