abstractright abstractright

Mukkulan kartanopuiston kunnostus ja restaurointi

Lahden kaupunki on kunnostanut Mukkulan kartanopuistoa vuodesta 2013 alkaen Siton laatimien puisto- ja rakennussuunnitelmien mukaan.  Tavoitteena on kunnostaa ja restauroida kartanopuisto entiseen loistoonsa siten, että se soveltuu nykyisen käyttöönsä kaupunkipuistona ja on kohtuullisesti ylläpidettävissä.

Retkikohteena kulttuurihistoriallisesti merkittävä Mukkulan kartano on varsin helposti saavutettavissa julkisillakin liikennevälineillä.

Mukkulan (ruots. Mokulla) kartano sijaitsee lämpimässä lounaisrinteessä Vesijärven rannalla pari kilometriä Lahden keskustasta pohjoiseen. Kaupunki teetti kartanopuiston historiaa koskevan selvityksen 2000-luvun vaihteessa, mutta silloin ei vielä löytynyt resursseja tai poliittista tahtoa kartanon kunnostamiseen. Restauroinnin suunnittelu käynnistyi vasta 2010-luvun alussa, kun kaupunki aloitti neuvottelut Vanajanlinna Oy:n kanssa Mukkulan vuokraamisesta pitokartanoksi. Kun rakennusten kunnostuksen yhteydessä jouduttiin uusimaan kartanopuiston alla sijainnut kunnallistekniikka, puiston kunnostus oli välttämätöntä. Ravintola- ja hotellitoiminnan sijoittaminen kulttuurihistoriallisesti merkittävään ympäristöön osoittautui haastavaksi, kun tavoitteena oli historiallisesti omaleimainen ja laadukas ympäristö, jonka oli samalla oltava käyttäjän kannalta toimiva ja ylläpitäjän helposti huollettava.

Kunnostustyöstä vastasi silloinen kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen, ja hänen johdollaan kunnostettiin rakennusten välitön ympäristö sekä terassipuutarha. Aivan rakennusten vieressä ollut pysäköintialue poistettiin ja uusi tasattiin etäämmälle siten, että kartanopuistoon saavuttaessa rakennusryhmä kohoaa kauniisti puiston keskeltä ja pääovea voi lähestyä paraatikäytävää pitkin. Katumaiset reunakivet poistettiin ja betonikiveykset korvattiin pyöreärakeisella soralla. Sisäänkäynnin istutukset uusittiin vanhojen valokuvien perusteella ja portaikko varustettiin paikalle suunnitelluilla istutusastioilla. Päärakennuksen ja Tiilimestarin talon välissä oleva huoltopiha suunniteltiin tarkoituksen mukaiseksi niin huollon kuin vieraidenkin näkökulmasta ja roska-astiat aitauksineen korvattiin syväkeräyssäiliöillä, jotka aikanaan kätkeytyvät pensasistutusten taakse. Lisäksi uusittiin kartanopuiston valaistus.

Uudet tukimuurit terassipuutarhaan ja luonnonmukaista hulevesien hallintaa

Vesijärven puolella oleva terassipuutarha kunnostettiin 1930-luvun asuun. 1990-luvulla paikalla sijainneen olutteltan perustukset poistettiin ja alempi tukimuuri entistettiin portaikkoineen ja istutuksineen vanhan valokuvan perusteella. Tasanteelle muotoiltiin alkuperäisen kaltainen pyöreä nurmikko, johon istutettiin kaarenmuotoiset kukkapenkit ja runkoruusuja. Portaikon kulmiin asetettiin lisäksi ruukut istutuksineen. Terassi toimii anniskelualueena ja sen tulee olla asianmukaisesti puhdistettavissa, joten historiallisesti oikeaoppinen pyöreärakeinen sorapinnoite korvattiin liuskekiveyksellä. Hulevesiverkkoa uusittaessa asetettiin tavoitteeksi kartanopuiston vesitalouden säilyttäminen nykyisellään, jottei vanhojen puiden elinolosuhteita tarpeettomasti heikennetä. Näkyvien hulevesiaiheiden sijasta toteutus perustui imeytyskaivoihin ja –kenttiin, joista hulevedet imeytetään kartanopuiston maakerroksiin. Siellä ne ovat puiden juuriston hyödynnettävissä.

Lähivuosien aikana kunnostetaan vielä kartanoon johtava ajotie, etäämmällä sijaitsevat pysäköintialueet sekä rannassa sijaitseva leikkipaikka. Vanha tenniskenttä kunnostetaan lisäksi juhlateltan paikaksi ja kartanopuiston pohjoisosaan linjataan uusi Ritaniemeen johtava puistokäytävä. Vähitellen Mukkula lunastaa paikkansa niiden suomalaisten kartanopuistojen joukossa, joihin tutustuminen on pitemmänkin matkan arvoinen.