abstractright abstractright

DI Tero Rahkonen, vanhempi suunnittelija, Liikennesuunnittelu

Tero Rahkonen tietää, mitä tahtoo ja vie loppuun, minkä aloittaa. Hän valmistui aikanaan Otaniemestä TKK:lta vaihtamatta sen kummemmin opintosuuntaa kuin pääainettakaan matkan aikana. Pääaineena oli tietenkin liikennetekniikka.

”Liikennesuunnittelussa saa todella haastaa itseään.”

Sinänsä Tero ei tunnusta haaveilleensa koululaisena liikennesuunnittelijan urasta. Ainakaan sitä ei kehtaa tässä vaiheessa enää myöntää, hän toteaa pieni virne suupielessä. Yhdyskunta- ja ympäristötekniikka oli kuitenkin Teron opintojen alkuvaiheessa TKK:ssa uusi ja hyvin lupaavalta vaikuttava opintosuunta. – Siinä vaiheessa olisin tosin voinut tarttua kyllä vesihuoltotekniikkaan tai katusuunnitteluunkin.

Liikennesuunnittelu veti kuitenkin pidemmän korren.

TKK tunnetaan nykyisin Aalto-yliopistona. Otaniemessä yhdyskunta- ja ympäristötekniikan koulutusohjelmassa pohditaan edelleen niin vesi- kuin liikennekysymyksiäkin.

Sitoon Tero tuli tuntitöihin kesken opintojen ja sitolaiseksi hän myös päätyi. Ensimmäiset seitsemän vuotta Tero työskenteli Espoossa, mutta nykyisin hänen pääasiallinen työpisteensä on Tampereella.

Teron mukaan vuodet liikennesuunnittelun parissa Sitossa ovat olleet sekä opettavaisia että mielenkiintoisia. – sitolainen tapa suunnitella on varsinkin nuorelle suunnittelijalle hyvin turvallinen tapa oppia ja päästä työhön kiinni. Ryhmässä on mukana paitsi kokeneempia liikennesuunnittelijoilta, myös monen muun alan suunnittelijoita ja ammattilaisia. Se on hyvin innostava ja kannustava tapa työskennellä, hän sanoo.

Liikennesuunnittelija ei pääse työtehtävissään leipääntymään. Työtehtävät eivät ole toistensa kaltaisia ja työn alla on tavallisesti yhtä aikaa useita hankkeita. Kaikki projektit eivät suinkaan ole aina suuria ja näyttäviä, vaan osa pieniä ja nopeita.

Hankkeen koolla ei Teron mukaan sinänsä ole merkitystä. Joskus suhteellisen pienet, mutta tehtävänannoltaan poikkeukselliset projektit ovat kaikkein mielenkiintoisimpia ja haastavimpia. – Näissä töissä pääsee yhdistelemään asioita uudella tavalla ja saa samalla haastaa itsensä ja kaiken osaamisensa.

Kun hänellä on takanaan niin lukuisa määrä hyvin monenlaisia projekteja, Tero sanoo, että niistä on vaikea nostaa esiin vain muutamaa suosikkia. Ehkä lähiaikojen merkittävistä ja paljon huomiotakin saaneista hankkeista mainituksi ansaitsee tulla Espoosta Tapiolan keskuksen kehittämishankkeen liikennesuunnittelu yhtenä suurimmista suunnittelutöistä. Hankkeen hyvin monipuolinen liikennesuunnittelu on myös jatkunut poikkeuksellisen pitkään, vuodesta 2009 alkaen.

Toinen mielenkiintoinen, mutta aivan toisenlainen suunnitteluhanke on ollut Äänekosken biotuotetehtaan liikennejärjestelyjen suunnittelu. Pölliautokuski ajaa eri tavalla kuin espoolainen työmatka-autoilija, mutta kumpikin osaa aiheuttaa pienen iltapäiväruuhkan, Tero toteaa.

Tero on yksi Siton liikenteen mallinnuksen ja simulointien asiantuntijoista. Kun Tero aloitti Sitossa 2006, talossa oli kaksi tai kolme mallinnuksien tekijää. – Nyt simulointeja tekee noin 15 ammattilaista, hän kertoo.

Liikennemallit ja liikenteen simuloinnit ovatkin nykyisin yhä tärkeämpi osa liikennesuunnittelua. – Nykyisin suunnitellaan maanteiden sijaan yhä enemmän suunnittelukohteina monimutkaisempia katuympäristö- ja kaupunkihankkeita. Niissä haasteena on tilankäytölliset tehostamistarpeet ja samanaikainen arkisen toimivuuden tavoittelu. Tämän kaiken keskellä simuloinnin ja mallintamisen avulla pyritään löytämään tyydyttäviä vastauksia sekä karsimaan toivottomia suunnitteluratkaisuja jo ennalta, Tero kuvaa.

Tero asuu vaimonsa sekä 7- ja 4-vuotiaiden lastensa kanssa Akaan kaupungissa. Hän kertoo viettävänsä vapaa-aikaa mielellään luonnossa liikkuen, retkeillen, veneillen ja suomalaiseen tapaan ”rennosti” mökkeillen. Elämäänsä varsin tyytyväinen liikennesuunnittelija haaveilee sopivan tilaisuuden tullessa myös lammasfarmariksi ryhtymisestä, maalaispoika sydämeltään kun on.

Teksti: Dakota Lavento