abstractright abstractright
Uutiset

Helsinki haluaa ylijäämämaat haltuun myös talonrakentamisesta

Helsingin kaupungin kaivumaiden hyödyntämisessä siirrytään uuteen vaiheeseen. Seuraavan viisivuotiskauden aikana infrarakentamisen parissa hankittuja kokemuksia ryhdytään soveltamaan myös talonrakentamiseen. Aluksi selvitetään, miten paljon ylijäämämassoja rakentamisessa syntyy.

Helsingin kaupungin massakoordinaattori Mikko Suominen työmaalle kaivumaiden parissa ei aivan heti näy loppua. Vaikka Helsingin kaupungin menestyksekkääksi osoittautunut ”Kaivumaiden Kehittämisohjelma 2014-2017” onkin päättynyt, syksyllä käynnistellään sen jatkoa, jossa keskitytään nimenomaan talonrakentamisessa syntyvien maamassojen hallintaan.

–Siinä onkin työtä seuraavaksi valtuustokaudeksi, Mikko Suominen arvelee.

Ylijäämämaata syntyy paljon

Lähtökohta on haastava jo siksi, ettei tarkalleen tiedetä, paljonko maamassoja talonrakentamisessa yli jää. Fakta on, että vuonna 2010 Helsingistä vietiin Vantaan maakaatopaikalle noin yhdeksän Eduskuntatalollista ylijäämämaata. – Mutta oliko siitä puolet infrarakentamisen tuotosta ja puolet talonrakentamisesta syntynyttä, jää arvailujen varaan, Mikko Suominen summaa.

Tarkkoja tietoja Helsingissä rakentamisessa syntyneestä ylijäämämaasta ei ole keskitetysti kerätty minnekään. Kehittämisohjelman pohjaksi ei siis ole olemassa tilastotietoa edes kaupungin omissa hankkeissa muodostuneista ylijäämämaamassasta.

Viime vuosina uudisrakentaminen on Helsingissä ollut erityisen kiihkeää ja nykyisin rakennetaan enimmäkseen olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen. Myös talonrakentamisessa rakennetaan maan alle, sillä sinne syntyvät suurten kauppakeskuskohteiden pysäköintilaitokset.

–Esille kaivetaan savea, silttiä ja koheesiomaata. Siirrettävien maamassojen mukana on myös paljon purkumateriaaliakin, Mikko Suominen kertoo.

Vielä ei tiedetä, kuinka paljon siirrettävästä maamassasta olisi hyvin hyödynnettävissä.

–On kuitenkin aivan selvää, että täysin käyttökelpoista, hyödynnettävääkin maamassaa siirretään pois ja myöhemmin ostetaan uutta tilalle. Se on tietenkin aivan järjetöntä, Mikko Suominen tähdentää.

Kierrätys on velvoite

Pelkästään taloudellisuus ja ekologisuus eivät saa kaupunkia miettimään talonrakentamisen ylijäämämaiden kohtaloa. Myös EU direktiivin kierrätysvelvoitteet ohjaavat voimakkaasti hyödyntämään kaiken mahdollisen rakentamisessa syntyvän materiaalin.

Mikko Suominen sanoo, ettei kierrättämiseen kuitenkaan päästä ennen kuin tiedetään, minkälaista ylijäämämaata talonrakentamisessa syntyy ja kuinka paljon.

Tässä työssä kaupunkia auttavat SitoWise ja Ramboll.

Sito ja Geologian tutkimuskeskus GTK etsivät parhaillaan ratkaisua lainsäädännön kiviaineshuollolle asettamiin esteisiin hallituksen kaksivuotisessa kärkihankkeessa. Mikko Suominen toivookin, että hankkeesta saadaan hyötyä myös Helsingin kaupungilla.

Infran kehitysohjelma jättimenestys

Helsingin kaupungin infra-rakentamiseen keskittynyt kaivumaiden hyödyntämisen kehittämisohjelma 2014-2017 oli miten tahansa tarkasteltuna suuri menestys. Myös sen laatimisessa Sito oli mukana.

Kehittämisohjelman toimenpiteiden ansiosta Helsingin kaupunki säästi vuosina 2014–2016 kaikkiaan noin 25 miljoonaa euroa, 3,3 miljoonaa litraa polttoainetta ja 10 405 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Huomiotta tulokset eivät ole jääneet. Helsingin kaupungin massatyöryhmälle myönnettiin 2016 MANK ry:n vuosittain Maarakennuspäivien yhteydessä jakama infra-alan tunnustuspalkinto ansiokkaasta toiminnasta kiertotalouden edistämisessä.

Ylijäämämaiden kohtalo selville

Helsinki on etsinyt ratkaisua rakentamisessa syntyvien ylijäämämaiden käytölle jo pitkään. Luontevaa paikkaa niiden sijoittamiselle ei oikein ole, sillä Helsinki sijaitsee meren ja naapurikuntiensa puristuksessa. Sito teki ensimmäisen kaivumaiden selvitystyön Helsingin kaupungille jo vuonna 2004. Kaivumaiden nettipohjainen maapörssi toteutettiin vuosina 2004-2008. Helsingin kaivumaiden nykytila selvitettiin vuosina 2008-2014.

Kaivumaiden Kehittämisohjelman 2014-2017 perusteella Helsingissä laadittiin kehittämisohjelma, jossa panostetaan kestävään rakentamiseen. Se on tarkoittanut kaivamisen vähentämistä sekä materiaalitehokkuuden ja kaivumaiden uudelleenkäytön parantamisesta monellakin tapaa.

Teksti: Dakota Lavento