abstractright abstractright
Uutiset

Someseinä lisää mahdollisuuksia vaikuttaa

Espoon Karakallion täydennysrakentamisen asukasillassa marraskuussa pilotoitiin Siton ja Elisan yhteistyönä toteuttamaa someseinää. Someseinällä äänensä saavat kuuluville myös ne, jotka asukasiltaan eivät pääse.

Espoon Karakallio on pääosin 1960-luvulla rakennettu, 5 500 asukkaan rauhallinen retrolähiö luonnon helmassa, Leppävaaran kupeessa. Sen ongelmana on vanheneva väestö ja katoavat palvelut.

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen Tengbom Eriksson Arkkitehdit Oy:ltä tilaamassa Karakallion kehittämisvisioissa lähiöön on suunniteltu uusia asuntoja noin 3000 asukkaalle. Alueelle on suunniteltu myös uusia liikkumaan innostavia kävelyalueita puistoineen, leikkipuistoineen ja liikuntapaikoineen.

Näkymä Karakallion keskuksesta. Kuva: Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy
Näkymä Karakallion keskuksesta. Kuva: Tengbom Eriksson arkkitehdit Oy

Karakalliota kehittämällä halutaan tiivistää rakennettua ympäristöä, monipuolistaa alueen asuntotarjontaa ja luoda kasvavaa kysyntää alueen palveluille. Karakalliolle halutaan saada omanlainen ilmeensä, jossa tärkeänä osana on metsälähiön luontoarvot.

Uutta virtaa mielipiteiden keruuseen

Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa haluttiin kokeilla uudenlaisia keinoja tutustuttaa sekä Karakallion nykyiset että mahdolliset tulevat asukkaat, sidosryhmät ja kaikki muutkin kiinnostuneet täydennysrakentamisselvitykseen ja innostaa heidät kertomaan mielipiteitään.

Haluttiin löytää kaikille kiinnostuneille mahdollisimman helppo tapa kommentoida ja keskustella suunnitelmista.

–Erityisesti nuoria, työssäkäyviä ja lapsiperheitä on harvoin suurin joukoin asukasilloissa. Eläkeikäisten tuntuu olevan helpointa järjestää iltansa vapaaksi, huomauttaa projektipäällikkö Taika Tuunanen Siton viestintä- ja vuorovaikutustiimistä.

Someseinän avulla palautteen antaminen onnistui kotisohvalta. Näin haluttiin antaa mahdollisuus osallistua myös heille, jotka eivät ehdi asukastilaisuuksiin tai halua antaa palautettaan tilaisuudessa.

Helposti somessa

Aluksi suunnitelmasta luotiin Sitossa selainpohjainen virtuaalinen 3d -kaupunkimalli. Hankkeessa kaupunkimallin toteutuksesta vastasi Jarkko Männistö ja teknisenä asiantuntijana toimi Leo Salomaa. Kaupunkimallin avulla ehdotuksen uutta Karakalliota oli helppo tarkastella 3d-näkymässäsuunnista.

Keskusteluun pystyi osallistumaan ja suunnitelmaa kommentoimaan lähes reaaliaikaisesti hashtagilla #kartsikehittyy. Palautteen pystyi antamaan Facebookin julkisten ryhmien kautta, Twitterissä, Instagramissa ja Bloggerissa.

Kommentteja kerättiin jo ennen varsinaista asukasiltaa, joka järjestettiin 7. marraskuuta Karakallion koululla.

Varsinaisessa tilaisuudessa marraskuun alussa oli 130 innokasta keskustelijaa. Kuva: Taika Tuunanen
Varsinaisessa tilaisuudessa marraskuun alussa oli 130 innokasta keskustelijaa. Kuva: Taika Tuunanen

Varsinaisessa asukastilaisuudessa keskusteltiin innokkaasti Karakallion tulevaisuudesta ja palautetta saatiin sitä kautta vielä toistaiseksi enemmän kuin someseinästä, mutta toisaalta pilottihankkeessa tärkeintä olikin Jarkko Männistön mukaan testata tekniikkaa ja sen soveltuvuutta kaupunkisuunnitteluhankkeissa.

–Teknisesti pilotti onnistui erittäin hyvin ja saimme myös hyviä kehittämisideoita.

Monenlaisia mahdollisuuksia

Taika Tuunanen uskoo, että sosiaalista mediaa ja muita digitaalisia mahdollisuuksia hyödynnetään vuorovaikutuksessa koko ajan enemmän. Jos tilaisuudet lähetetään verkkoon, niitä voi katsoa halutessaan juuri silloin, kun siihen on aikaa.

– Esimerkiksi someseinä ei voi kokonaan korvata asukastilaisuuksia, vaan ne täydentävät hyvin toisiaan. Perinteisille tilaisuuksille on yhä paikkansa, mutta ajatus siitä, että osallistuminen on mahdollista vain tiettynä hetkenä, tietyssä paikassa, ei oikein sovi nykypäivään, Taika Tuunanen huomauttaa.

Jarkko Männistön mukaan virtuaalisen kaupunkimallin ja someseinän kaltaisilla sovelluksilla on monenlaisia käyttömahdollisuuksia alue- ja maankäyttöhankkeissa. Voi todellakin sanoa, että vain mielikuvitus asettaa rajat. – Kaupungit voisivat hyödyntää näitä mahdollisuuksia nykyistä paremmin ja ottaa näin myös asukkaat mukaan kotikaupungin kehittämiseen, hän ehdottaa.

Hän muistuttaa, että Pokémon Go:n mahdollistanut teknologia toi lisätyn todellisuuden arkeen, mutta se on toiminut suunnittelun apuvälineenä jo useita vuosia. Mikä estäisi hyödyntämästä uusia teknologioita tai vaikkapa kaupunkipelejä aluehankkeiden uusiksi tutustumis- ja kehittämistyökaluiksi asukkaille.

Teksti: Dakota Lavento