abstractright abstractright
Uutiset

Helsinki-Vantaan lentoaseman asematason laajennus etenee aikataulussa

Allianssimallilla toteutettava asematason laajennushanke on kolmannessa vaiheessaan. Finavian projektinjohtaja Martti Nurmisen mukaan allianssimallista ja Big Room -työskentelystä on haastavassa hankkeessa selvää hyötyä.

Helsinki-Vantaan lentoaseman vaihtoliikenteen kapasiteetin laajentamiseen tähtäävä projekti on vaikuttava. Jo pelkkä terminaali kasvaa laajennuksessa 75 000 neliömetriä ja sille tulee pituutta lisää kahden laajennussiiven myötä yhteensä noin 500 metriä.

Rakennustyöt lentoasemalla alkoivat syksyllä 2015 ja valmistuvat vuonna 2020.

Satunnainen lentomatkustajan huomio kiinnittyy 5-6 vaiheessa toteutuvaan terminaalirakennuksen laajennukseen. Ensimmäiset uudet tilat avattiin matkustajakäyttöön kesällä 2016. – Ns. länsisiipi valmistuu matkatavaroiden käsittelyä lukuun ottamatta vuoden 2019 aikana, Martti Nurminen kertoo.

Terminaalilaajennusta urakoi Lemminkäinen Talo Oy ja sen suunnittelusta vastaa Siton yhteistyökumppani PES-Arkkitehdit Oy.

Asematasolla vasta tapahtuukin

Terminaali on laajentamisen aikanakin käytössä koko ajan, mikä tuo työhön oman mielenkiintoisen lisänsä. Asematasolla laajentaminen vasta haastavaksi muuttuukin. Myös mittasuhteet ovat huikeat. Lentokoneiden rullaus- ja paikoitusalueella tehdään töitä lähes 48 hehtaarin suuruisella alueella.

Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan vähintään 16 uutta laajarunkokoneiden siltapaikkaa. Määrä tuplaantuu nykyisestä.

Asematason laajennus toteutetaan allianssimallina, jonka osapuolet ovat Finavia, Destia sekä Sito.

Koko asematason suunnittelu-urakassa on Siton pääsuunnittelijana toimivan Pasi Pekkalan mukaan päästy yli puolivälin.

hkvlk_urakkaosat_200_300_1400x800px

Myös asematason laajennushanke toteutetaan useammassa vaiheessa. Urakkaosat I ja II ovat edelleen käynnissä ja III-vaihe käynnistymässä. Sen on tarkoitus valmistua vuoden 2018 loppuun mennessä.

Vaiheista ensimmäinen oli Pasi Pekkalan mukaan teknisesti haastavin sekä pinta-alaltaan mittavin.  – Siihen sisältyi suuri rullaustien laajennus, viisi siltapaikkaa ja kaksi ulkopaikkaa. II-vaiheessa rakensimme pääasiassa rullaustieyhteyttä. Nyt käynnissä olevassa III-vaiheessa suunnittelemme ja toteutamme seitsemän  konepaikkaa sekä rullausteitä.

Painavat laajarunkokoneet tarvitsevat konepaikoilleen monimutkaisen tekniikan lisäksi myös alleen riittävän vahvan betonilaatan.

Vaiheittain ja eri aikataulussa tapahtuva suunnittelu terminaali sekä asematason hankkeiden välillä asettaa työlle omat haasteensa. – On varmistettava, että konepaikkojen sijainti on aivan varmasti paras mahdollinen, Pasi Pekkala huomauttaa.

Allianssimalli nopeuttaa työtä ja tuo ideoita

Asematason laajennuksen III-vaiheen kehitysvaiheen päättymisen jälkeen vuodenvaihteessa 2016/2017 käynnistyy varsinainen rakennussuunnittelu, jota jatketaan rakennustyön käynnistyttyäkin helmi-maaliskuussa 2017. Pasi Pekkala kertoo, että suunnittelu saadaan valmiiksi kesään mennessä.

Big Room -työskentely on tullut tutuksi asematason laajennushankkeen aikana niin Finavian projektinjohtaja Martti Nurmiselle (vas.) kuin Siton pääsuunittelijana toimivalle Pasi Pekkalallekin. Kuva: Ville Pöysti
Big Room -työskentely on tullut tutuksi asematason laajennushankkeen aikana niin Finavian projektinjohtaja Martti Nurmiselle (vas.) kuin Siton pääsuunittelijana toimivalle Pasi Pekkalallekin. Kuva: Ville Pöysti

Allianssihankkeessa osapuolet tekevät työtä yhdessä ja siksi osapuolilla onkin Helsinki-Vantaan lentokentällä projektin hermokeskus, ns. Big Room. Se on osoittautunut Martti Nurmisen mukaan erittäin käteväksi ratkaisuksi. Koska Big Room sijaitsee aivan työmaan vieressä, kaikki osapuolet voivat helposti käydä tarkastamassa työn edistymistä ja tutkimassa ongelmakohtia työmaalla eikä aikaa kulu odotteluun.

Martti Nurmisen mukaan allianssista ja Big Room-työskentelystä onkin ollut selvästi hankkeessa hyötyä, vaikka valmiita allianssiprosesseja ei ollutkaan sovellettavaksi. – Niitä meidän on pitänyt kehittää matkan varrella.

Martti Nurmisen mukaan selviä säästöjä syntyy esimerkiksi suunnittelun oikea-aikaisuudesta. – Ei tarvitse suunnitella varmuuden vuoksi. Pohjarakenteiden laatu voidaan nopeasti tarkistaa koekuoppien perusteella ja määritellä, tarvitaanko uusia pohjavahvistuksia vai ei. Näin säästetään suunnitteluaikaa ja kustannuksia, hän kertoo.

Big Roomissa vuorovaikutus suunnittelijoiden ja toteuttajien välillä on luontevaa. Tietojen vaihto käy nopeasti ja koko ajan opitaan. – Samaa virhettä ei tarvitse toistaa, joten hanke sujuu jouhevammin.

Yhdessä samoissa tiloissa työskentely synnyttää varmasti myös uusia ideoita.

Paljon sitolaista asiantuntemusta

Varsinaisessa asematason suunnittelussa on mukaan kolmisenkymmentä sitolaista asiantuntijaa alue-, geo- ja kalliosuunnittelusta, rakennesuunnitteluun, liikenne- ja sähkösuunnittelusta PIMA (Pilaantuneen maaperän tutkiminen) -suunnitteluun. Kaikki suunnittelu toteutetaan tietomallipohjaisesti.

Sito oli mukana laatimassa jo Helsinki-Vantaan lentoaseman kehittämisen suunnitelmaa vuonna 2014.