abstractright abstractright
Uutiset

Sito järjesti onnistuneen arktisia makeita vesiä koskevan työpajan

Suomen Arktisen neuvoston alkavaan puheenjohtajakauteen valmistauduttiin kesällä kolmen työryhmän asiantuntijat yhteen tuovassa Siton järjestämässä kansainvälisessä workshopissa. Sito toteutti myös arktisten makeiden vesien selvitystyön workshopin pohjaksi.

–Workshop-työskentely toi hyvin asiantuntijoiden näkökannat esille, summaa neuvotteleva virkamies Henna Haapala ympäristöministeriöstä. – Seuraavaksi identifioidaan jatkotarpeita.

Suomi valmistautuu Arktisen neuvoston kaksivuotiseen puheenjohtajakauteen, joka käynnistyy toukokuussa 2017. Puheenjohtajakausi on tietenkin kullekin neuvoston jäsenvaltiolle hieno mahdollisuus tuoda esille tärkeänä pitämiään asioita. –Suomi on halunnut Arktisessa neuvostossa korostaa puheenjohtajakausien yli kantavaa jatkuvuutta, Henna Haapala huomauttaa.

Henna Haapalan vastuualueeseen ympäristöministeriössä kuuluu ympäristöhallinnon arktisen alueen yhteistyön koordinointi, Barentsin euro-arktinen neuvosto sekä kansainvälinen luonnonsuojeluyhteistyö. Juuri nyt työn alla on erityisesti puheenjohtajakauden valmistelu.

Yksi kasvavaa huomiota arktisessa yhteistyössä saanut asia ovat arktiset makeat vedet  ja vesivarat. Suomi on kuluvana vuonna myös Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa ja myös tämän puheenjohtajakauden pääteemoista yksi on vesivarat. Vesitekniikassa meillä suomalaisilla on paljon annettavaa.

Kuusi tärkeää työryhmää

Arktinen neuvosto on hallitusten välinen korkean tason foorumi, jonka tehtävänä on edistää arktisten valtioiden ja alkuperäisväestöjen yhteistyötä erityisesti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Sen jäsenvaltioita ovat Suomi, Islanti, Kanada, Norja, Ruotsi, Tanska, joka edustaa Grönlantia ja Färsaaria, sekä Venäjä ja Yhdysvallat. Alkuperäiskansat ovat vahvasti Neuvoston työssä ovat mukana.

Neuvoston työstä suurin osa tehdään sen kuudessa työryhmässä, jotka keskittyvät muun muassa arktisen alueen ympäristön seurantaan, saastumisriskien tunnistamiseen, ympäristöonnettomuuksien ennakointiin, kestävän kehityksen edistämiseen, luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja arktisten merialueiden erityiskysymyksiin.

Nämä työryhmät tuottavat tieteellistä tietoa ja antavat suosituksia. Suomella on kansallinen asiantuntija jokaisessa työryhmässä.

Kesäkuussa Helsingissä järjestettiin puheenjohtajuuden valmisteluihin liittyen kolmen Arktisen neuvoston työryhmän vesivaroja koskeva workshop, jonka toteutuksesta vastasi Siton työryhmä Sakari Grönlund, Sonja Oksman, Taika Tuunanen, Sanna Vaalgamaa ja Merilin Vartia.

Kesäkuinen Arctic Freshwaters and Freshwater Resources –workshop oli siinäkin mielessä merkittävä, että vaikka eri työryhmät kokoontuvat keskustelemaan keskenään säännöllisesti, nyt haluttiin laajempaa keskustelua. – Halusimme laittaa eri työryhmien asiantuntijat  vaihtamaan mielipiteitä myös ristiin toistensa kanssa suhteessa normaaleihin suppeampiin työryhmä- ja projektikokoonpanoihin  – pohtimaan asioita poikkisektoraalisesti, Henna Haapala kertoo.

–Tällaisia keskusteluja workshopilta haettiin ja niitä myös saatiin, hän summaa tyytyväisenä.

Työskentelyssä kerättiin teemoja, joista asiantuntijat voisivat olla yksimielisiä ja joiden käsittelyyn Arktisen neuvoston työryhmissä voisi olla jatkossa järkevää panostaa.

Huolellinen taustatyö

Workshopia varten Sito ja Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan osaston asiantuntijat tekivät laajan taustoittavan pohjatyön muun muassa alan suomalaisia tutkijoita haastattelemalla sekä kansainvälistä tieteellistä tutkimusta koskevalla kirjallisuusselvityksellä ja keskeiset teemat tunnistamalla. Taustatyö tulokset olivat workshopin osallistujien käytettävissä.

Johtava konsultti Sakari Grönlund kiittää Oulun yliopiston Vesi- ja ympäristötekniikan osaston asiantuntemusta tieteellisen tutkimuksen tulosten koostamisessa yhteenvedoksi. – Kyllä tämä oli meille hieno tilaisuus oppia uutta ja syventää tietämystä, vaikka vesitekniikka ei meille sitolaisillekaan vierasta ole, hän sanoo.

Kaksipäiväisen workshopin työpajoissa Siton asiantuntijat toimivat vetäjinä, fasilitaattoreina, kirjureina ja ympäristöasiantuntijoina.

Sakari Grönlundin mukaan sitolaiset eivät ole aikaisemmin saaneet olla mukana näin haastavassa ympäristön tilaa koskevassa valmisteluhankkeessa. Työtä tehtiin hyvässä hengessä yhdessä alan parhaimpien kansainvälisten asiantuntijoiden ja ympäristöministeriön edustajien kanssa. Siksi se olikin kaikille mukanaolijoille kokemuksena ainutkertainen. – Kaikki kokeneet workshop-kehäketutkin olivat sitä mieltä, että se oli paras projekti ikinä!

Teksti: Dakota Lavento