abstractright abstractright
Uutiset

Sito – lentävästä lähdöstä kestävään kasvuun

Kuluva vuosi on Siton 40-vuotisjuhlavuosi. Sito on neljässä vuosikymmenessä kasvanut  yli 500 hengen monialakonserniksi, joka tarjoaa suunnittelu-, asiantuntija- ja digitaalisia palveluja infran koko elinkaarelle. Kaikki alkoi öljykriisin ravistellessa maailmaa vuonna 1976.

Öljykriisi 1970-luvulla merkitsi vyönkiristystä monille suunnittelutoimistoille ja suurehkon ruotsalaisen yrityksen, Kjessler & Mannerstråhle AB:n Suomen toimiston se vei konkurssiin.

Kahdeksan toimiston nuorta insinööriä ¹) ei jäänyt tilannetta suremaan. Kesä oli edessä ja kiireisin maastokausi käynnissä. Toimistolla oli sovittuna ja neuvottelujen alla suuria projekteja. Ne voitaisiin varmasti neuvotella siirtyväksi uudelle yritykselle, kun sellainen vain nopeasti saataisiin perustetuksi.

– Ei siihen suuremmin rohkeutta tarvittu. Tilanne oli paras mahdollinen. Asiakassuhteet olivat olemassa, töitä tiedossa ja ammatillinen osaamisemme kohdallaan, yksi perustajajäsenistä ja Siton eläkkeelle jäänyt ensimmäinen toimitusjohtaja Erkki Jännes muistelee.

Käynnissä olleet projektit saatiin neuvoteltua kotiin yhtä lukuunottamatta. Kalusteet, tarvikkeet ja materiaali ostettiin konkurssipesältä edullisesti. Löytyipä lopulta pankkikin, joka uskoi Suomalaisen Insinööritoimiston tulevaisuuteen.  – Saittepa lentävän lähdön, tuumasi entisen emoyhtiön edustaja myöhemmin kateellisena.

Yrityksen nimeksi tuli Suomalainen Insinööritoimisto Oy. Se kalskahti komealta, jopa vanhahtavalta ja arvokkaalta ja korosti sopivasti irtautumista ruotsalaiskytköksistä. Lyhenne Sito otettiin heti käyttöön. Se vakiintui työntekijöiden ja asiakkaiden parissa yhtiön kutsumanimeksi, kunnes 2005 siitä tehtiin myös yrityksen virallinen nimi.

Alku aina hankala

Perustajajäsenet elelivät kesän ilman omia tuloja, parhaassa tapauksessa vaimojensa palkoilla. Kenttämiehille päästiin sentään maksamaan, kun projekteista saatiin rahaa. Joustavuutta vaadittiin heiltäkin, sillä palkka maksettiin viikoittain.

jemen1976_ruben_silenius
Ruben Silenius, Jemen 1976

Vähän aikaa elettiin kädestä suuhun, mutta olipahan sentään työtä. Tulevaisuus näytti suorastaan ruusuiselta. Varsinkin kun Jemenin tieprojekti työllisti Ruben Sileniuksen ja kolme muuta työntekijää useiksi vuosiksi.

– Jemenissä oli kokopäivätoimisesti sijoitettuna neljä miestä hyvillä hinnoilla. Se piti yrityksen pystyssä, Erkki vahvistaa.

Rubenille Jemen merkitsi hänen elämänsä seikkailua. Syrjäisillä seuduilla ei eurooppalaisia ollut aikaisemmin tavattu ja olot sekä elämänrytmi veivät 2000 vuoden taa. Maan dramaattinen menneisyys heijastui levottomuuksina ja edellytti melkoista diplomatiaa tajua vallasta taistelevan keskushallinnon ja syrjäseutujen jarruttavien sheikkien välissä.

jemen_1970-luku_koekuoppako_
Koekuoppaa kaivamassa

Maastossa ei mukavuuksia auttanut kaivata. Paikalliset liikkuivat aseistettuina eikä apua voinut kännykällä soitella. Koti-Suomessa Ruben kävi komennuksensa aikana kerran, omalla rahalla.

Toisaalta olo oli kuin tutkimusmatkailijalla ja patruunalla konsanaan. Jemenissä oltiin isoja herroja ja itsenäisiä asiantuntijoita. Extreme-oloissa selviäminen  kohottaa itsetuntoa ja antaa kicksejä, joita ei tavallisesta puurtamisessa saa.  Ei ihme, että matinkyläläiseen arkeen oli myöhemmin vaikea sopeutua.

¹) Siton perustajaosakkaat olivat: Jaakko Heikkilä, Jouni Hyvärinen, Aarne Jutila, Erkki Jännes, Seppo Koponen, Bertel Simonsen, Aarne Uotila ja Jukka Venhola

teksti: Dakota Lavento