abstractright abstractright
Uutiset

Muotoilu parantaa kaupunkilaisten arkea

Kaupunkimuotoilulla on tärkeä osa jokapäiväisessä elämässämme, vaikka sitä moni ei tule ajatelleeksi. Muotoilun avulla kaupunkiympäristöstä ja palveluista saadaan yhä toimivampia, turvallisempia ja miellyttävämpiä.

Siton 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Helsinki Design Weekillä järjestetty Kaupunkimuotoilun 40h pop-up tapahtuman asiantuntijaseminaari valotti kaupunkimuotoilun ja taiteen moninaista roolia kaupunkisuunnittelussa. Tapahtuman teemoina olivat mm. virkistysalueiden palvelumuotoilu, julkisen taiteen prosenttiperiaate, sekä muotoilun vaikuttavuus Suomen yhteiskunnan kilpailutekijänä.

anne-stenroos
Anne Stenroos

Seminaarissa kuultiin tuoreeltaan Helsingin kaupungin muotoilujohtajana syyskuun alussa aloittaneen tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Anne Stenroosin ajatuksia muotoilun hyödyntämisestä julkisten palvelujen suunnittelussa.

 Muotoilu auttaa ymmärtämään tulevaa

Helsinki on panostanut viime vuosina voimakkaasti muotoilun hyödyntämiseen julkisten palvelujen suunnittelussa ja nimenomaan käyttäjälähtöisyyteen. Muotoilun roolia osana kaupungin strategista suunnittelua ja kehittämistä halutaan voimakkaasti kehittää. Anne Stenroosin mukaan muotoilu tuokin julkisten palvelujen ja kaupunkiympäristön kehittämiseen sellaisia työkaluja, joita tulevaisuuden hahmottamiseen tarvitaan. Muotoilu auttaa ymmärtämään asioita, joita ei ole vielä olemassa.

Palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää ja tarjota myös sellaista palvelua, jota asiakas ei ehkä ole ymmärtänytkään tarvitsevansa.

Anne Stenroos haastoi kuulijoitaan miettimään, miten tulevaisuuden kaupunkia kehitetään ja halutaan kehittää. Onko nopeammin todella aina paremmin? Ehkä jatkossa luksusta onkin hitaasti, nautiskellen ja harkiten? Kävelyn vaikutukset sekä kaupunkilaiselle että kaupungin taloudelle ovat monella tapaa positiivisia ( Arup 2016).

Anne Stenroosin mukaan kaupunkimuotoilulla on paljon tekemätöntä työtä edessään, mutta tätä työtä tehdään yhdessä muiden alojen asiantuntijoiden ja kaupunkilaisten kanssa. –  Muotoilijan rooli on nimenomaan tukea ihmisiä tekemään työtä itsenäisesti, Stenroos painottaa.

Palvelumuotoilua tarvitaan

salla-heinanen
Salla Heinänen

Toiminnanjohtaja Salla Heinänen Teollisuustaiteen Liitto Ornamosta toivoisi, että taiteen monimuotoiset vaikutukset yhteiskuntaan tunnistettaisiin paremmin. Se voi olla vaikeaa, kun edes yritykset eivät tunnu osaavat erottaa, mikä osuus muotoilulla niiden tuloksesta on.

Tulevaisuudessa muotoilua tarvitaan yhä enemmän ja nimenomaan palveluiden kehittämisessä. Julkisella hallinnolla on paljon haasteita edessään, jossa muotoilu voi auttaa. Miten luodaan kuntien palvelut ja miten ne tuotetaan? Miten parannetaan tilojen käyttöastetta? Kuinka kehitetään kaavoittamista ja tilankäyttöä? Erityisen haasteensa tuo suunnittelun käyttäjälähtöisyys ja digitalosointi samanaikaisesti.

Taide rikastuttaa monin tavoin

outi-turpeinen
Outi Turpeinen

Vielä syyskuun Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson läänintaiteilijana työskentelevä ja sitten Aalto-yliopistoon siirtyvä TaT Outi Turpeinen painotti taiteen merkitystä erityisesti ympäristön viihtyisyyden ja turvallisuuden kasvattajana.

Julkinen taide rikastuttaa ihmisten arkea tuomalla taiteen tavanomaiseen ympäristöön. Esimerkiksi Imatra panostaa prosenttitaiteeseen ja onpa se mukana nykyisessä hallitusohjelmassakin. Taide voi osaltaan myös nostaa rakennushankkeiden arvoa. – Esimerkiksi YIT:llä on todettu, että se edistää asuntojen myyntiä, Outi Turpeinen kertoo.

Kun taide otetaan mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja integroidaan osaksi rakenteita, rakennuskustannukset eivät välttämättä edes olennaisesti nouse.

Prosenttitaide voi osaltaan myös kohentaa ongelmallisia kohteita. Siitä esimerkkinä on Kouvolan ns. Hiltonin saneeraus. Imatralaisen Reetta Ahosen kaksiosainen puureliefi koristaa nyt Hiltonin porraskäytäviä ja kotkalaisen kuvataiteilijan Heini Niemisen kolmiosainen lasi-valoteos etupihaa. Peruskorjatusta ja taideteoksin ylevöitetystä kerrostalosta on tullut alueen ja asukkaiden ylpeyden aihe.

Visioita virkistysalueille

Kun tarkan euron aikana on nähtävä pitkälle tulevaisuuteen ja keksittävä hienoja ideoita virkistysalueiden kehittämiseksi, siihen tarvitaan palvelumuotoilijoita. Helsingin kaupungin läntisten ulkoliikunta-alueiden palvelumuotoiluprojektin saivat työstettäväkseen Siton kaupunkimuotoilijat.

stefan-fraberg
Stefan Fröberg

Kaupungin ulkoilulautakunta halusi lopputulokselta visionäärisyyttä. – Eri alueilla on erilaisia toimintamalleja. Niillä on jo nyt ulkopuolisia palvelutuottajia, joiden roolia oli myös arvioitava tiukkenevan kuntatalouden aikana, kuvasi tehtävänantoa ulkoliikuntapalveluiden osastopäällikkö Stefan Fröberg Helsingin kaupungin Liikuntavirastosta.

Jenni Lautso
Jenni Lautso

Toimeksianto edellytti alueisiin tutustumista, erilaisten käyttäjätyyppien tunnistamista ja kohdekohtaisten toimintamallien luomista. – Esimerkiksi Salmen ulkoilualue sopii aktiiviliikkujille ja luontoretkeilijöille. Siellä on tarkoitus tarjota nykyistäkin monipuolisempia aktiviteetteja. Vauhti ja mahdollisuus ylittää itsenä voi tarkoittaa esimerkiksi alamäkipyöräilyä ja avantouintia, kuvaa osastopäällikkö arkkitehti Jenni Lautso Sitosta. Kaupunki vastaa infran kehittämisestä, palveluyrittäjä muusta toiminnasta. Yrittäjä on Salmen ulkoilualueelle jo valittu.

KMPOPUP_Logot_ei ornamo

Teksti: Dakota Lavento