abstractright abstractright
Uutiset

Infrasuunnittelussa BIM on jo arkipäivää

Tietomallinnus on korvaamaton työkalu infran suunnittelussa. Tyytyväisiä ovat kaikki asianosaiset ammattilaisista väylän varren asukkaisiin. Ehkäpä kiitosta saadaan vielä Vt 6:n Kouvolan kohdan varren liito-oraviltakin, kunhan joku keksii, miten niitä haastatellaan.

tiinaperttula_mikolta_200x200Liikenneviraston tietomallinnuksen kehittämispäällikkö Tiina Perttulan on tietysti jo työnsä puolesta suhtauduttava tietomallinnukseen myönteisesti, mutta selväksi käy, ettei hän vanhoja 2D-kartta-aikoja kaipaa. – Perinteisestä, staattisesta kuvasta ei osia voi erottaa eikä vaihdella. Tietomallia voi tarkastella haluamallaan tavalla, hän huomauttaa katsellessaan liito-oravien arvioituja liitoreittejä valtatie 6:n Kouvolan kohdan yleissuunnitelman mallinnuksesta.

Kehittämispäällikkö Tiina Perttulan työ on infran tietomallinnuksen kehittymisen myötä helpottunut valtavasti. Kuva: Mikko Käkelä.

Valtatie 6:n yleissuunnitelman laati Sito ja se valmistui tänä vuonna. Valtatie 6:tta parannetaan korkealuokkaiseksi valtatieksi Kukonojalta Tykkimäkeen noin 19 kilometrin matkalla. Kukonojan ja Suviojan välillä valtatie rakennetaan keskikaiteelliseksi ohituskaistatieksi eritasoliittymineen ja Suviojalta Tykkimäkeen nelikaistaiseksi moottoritieksi. Koko matkalle kehitetään myös jatkuva jalankulku- ja pyöräily-yhteys. Kuluvan syksyn aikana yleissuunnitelma on lausuntokierroksella.

Suuri apu haastavassa hankkeessa

Kesällä valmistui myös toinen tuore infran tietomallinnushanke. Siton ja Rambollin tekemän Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelman tietomallikoordinaattorina toimi suunnittelija, asiantuntija Liisa Kemppainen.

Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelman laatimisesta kerroimme edellisessä asiakaskirjeessä ja se oli projektina tiejohtaja Rauno Tuomisen mukaan yksi hänen uransa haastavimmista ja mielenkiintoisimmista. Tietomallinnuksesta oli hankalassa maastossa kustannustehokkaan lopputuloksen suunnittelemisessa luonnollisestikin korvaamaton apu.

Hyötyä siitä oli myös hankkeen sidosryhmä- ja asukasviestinnässä. Ratkaisuja on asukastilaisuuksissa melkoisesti helpompi mallin avulla havainnollistaa kuin perinteisiä seinille kiinnitettyjä karttoja käyttämällä.

Liisa_ja_Juuso_lev700

Kuvassa Liisa Kemppainen ja Juuso Virtanen

Liisa Kemppainen toimi tietomallikoordinaattorina Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelmaa ja Juuso Virtanen Valtatie 6:n Kouvolan kohdan yleissuunnitelma laadittaessa.

Yleissuunnittelutason pilotti

Jos Liisa Kemppainen pääsi Lahden eteläisen kehätien tiesuunnitelman parissa hiomaan infran tietomallinnuksen työtapoja, suunnittelija, asiantuntija Juuso Virtanen oli tietomallikoordinaattorina Valtatie 6:n Kouvolan hankkeessa todellisen haasteen edessä. Kyseessä oli nimenomaan yleissuunnitelmatason pilottihanke.

– Yleissuunnitteluvaiheessa suurin haaste on suunnittelun tarkkuuden ja mallintamisen yhteensovittaminen, Siton tietomallinnuksen asiantuntija, johtava konsultti Juha Liukas huomauttaa.

Toteutussuunnitelmavaiheen hyvinkin tarkkoja tietomalleja odottaville yleissuunnittelun tietomalli on monin tavoin pelkistetympi. Tiina Perttula kuitenkin painottaa, että näin on hyvä: – Ei mallin yleissuunnitelmassa tarvitse vielä ollakaan niin tarkka. Erittäin hyödyllinen se silti on. Yleissuunnitelmatason tietomallissa voidaan esimerkiksi havainnollisesti tarkastella tielinjauksien vaikutuksia tulevaisuuden maankäyttöratkaisuihin asettamalla maastoon kaukanakin tulevaisuudessa mahdollisesti toteutuvia hankkeita, Tiina Perttula huomauttaa. – Aikaisemmin kartalla oudolta näyttävälle tyhjälle maastonkohdalle löytyykin hyvä selitys.

Korvaamaton apu havainnollistamisessa

Havainnollistaminen onkin avainsana, jos ajatellaan infrahankkeissa sidosryhmiä, asukkaita, mutta myös päättäjiä. Tietomallinnus antaa aikaisempaan verrattuna lyömättömän keinot vaikkapa kuulemistilaisuuksissa näyttää, mitä ollaan tekemässä, miltä se tulee näyttämään ja – hyvinkin nopeasti – mitä vaikutuksia erilaisilla vaihtoehtoisilla keinoilla voisi olla. – Tietomallinnuksesta on suuri hyöty haettaessa hankkeille sosiaalista hyväksyttävyyttä. Näin voidaan jopa ehkäistä pitkiä valituskierteitä, Tiina Perttula saoo.

Infrassa tehdään päätöksiä, joiden hintalappu on miljoonaluokkaa. Kuntapäättäjät ovat harvoin kuitenkaan varsinaisia infra-alan asiantuntijoita. Päättäjille on myös tärkeää pystyä tarjoamaan olennainen tieto mahdollisimman selkeässä ja muodossa, jotta päätökset voidaan tehdä oikean tiedon nojalla ja usein kovin kireässäkin aikataulussa.

– Ennen tietomallinnusta jokainen suunnittelijakin loi 3D-mallin omassa päässään. Epäilen kyllä, etteivät ne täysin toisiaan vastanneet, Juha Liukas naurahtaa. – On siitä melkoinen etu meille infran asiantuntijoillekin, että nykyisin katselemme varmasti samaa näkymää.

Valtava määrä järjestettyä tietoa

– Yleisötilaisuudessa liito-oravan reittiä uuden tielinjauksen yli tarkasteleva asukas ei tule ajatelleeksi kaikkea sitä tietomäärää, joka tietomallissa on takana, eikä hänen tietysti tarvitsekaan. Suunnittelijoiden, tien rakentajien ja tilaajan kannata taustalla oleva tieto on olennaisin asia. – Ja nimenomaan, että se on avoimeen tietoon pohjautuvaa ja kaikkien osapuolten avoimesti hyödynnettävissä olevaa tietoa, Tiina Perttula painottaa

Yhtenäisesti sovitulla tavalla ryhmitelty tieto palvelee myös infran kunnossapitoa ja elinkaarenaikaista hallintaa ja strategista suunnittelua.

Vt6_voimalaitos4_lev800

Valtatie 6:n Kouvolan kohdalla yleissuunnitelman tietomallinnuksessa tarkasteltiin kevyen liikenteen siltaa voimalan lähellä ja miten tukipilarit järkevimmin sijoittuisivat uomaan nähden. Liito-oravien liikkuma-alueet on merkitty punaisella.

 

Teksti: Dakota Lavento