abstractright abstractright
Uutiset

Tervetuloa elävän kaupungin ihmeelliseen maailmaan!

Kaupunkisuunnittelussa työskennellään huimien tulevaisuuden visioiden parissa. Kaupunkisuunnittelijat muokkaavat myös toimimattomista ympäristöistä eläviä ja viihtyisiä keskustoja ympäri maailmaa.

– On hienoa olla kaupunkisuunnittelija, kiteytti kaupunkisuunnittelun osastopäällikkö Jenni Lautso Siton Elävä kaupunki –päivän jälkeen.

Seminaaripäivän teemana oli Ihminen ja Smart City: elinympäristömme nyt ja tulevaisuudessa. Tulevaisuuden ennustamisen vaikeus kävi selväksi heti alkuun, kun futuristi Elina Hiltunen Whats Next Consulting Oy:stä huvitti yleisöä menneiden vuosikymmeten kollegojensa visioilla 2000-luvun todellisuudesta. Sen sijaan katuvalaistuksen tarpeettomaksi tekevät pimeässä loistavat puut, ilmansaasteista varoittavat värjäytyvät pilvet, 3d-printattavat talot tai robottihousut ovat jo lähes huomista teknologiaa.

Suunnittelua ihmistä varten

– On tärkeää uskaltaa astua taaksepäin ja kysyä perimmäisiä kysymyksiä. Kaupunkien tulee olla ihmisiä varten, seminaarin Key Note  -puhuja Birgitte Svarre painotti.

Svarre edustaa tanskalaista Gehl Architects toimistoa, joka on toteuttanut lukuisia maailman metropolikeskustoja elävämmiksi kohentaneita projekteja. Brigitte Svarrella on tohtorin tutkinto Tanskan Teknillisestä yliopistosta. Hän on julkaissut useita teoksia, joista viimeisemmän  ”How to Study Public Life” yhdessä toimiston perustajan, arkkitehti Jan Gehlin kanssa.

Jan Gehl huomasi jo 1960-luvulla, että moderni kaupunkisuunnittelu ei vastaa ihmisten todellisiin tarpeisiin. – Ylimitoitetut tilat ja autojen ylivalta karkottavat ihmisiä, Birgitte Svarre kiteytti. – Ihmiset ovat sosiaalisia, he tarvitsevat viihtyäkseen toisiaan ja ehkä penkkejä, joilla istua.

– Meidän on päätettävä, haluammeko suunnitella kaupunkeja autoille vai pyöräilijöille ja jalankulkijoille, Svarre huomautti. – Jälkimmäiset ovat sentään kaupunkitilassa läsnä.

Gehlin toimiston kevyen liikenteen ja kaupunkitilassa oleskelun edellytyksiä parantavien kaupunkisuunnitteluhankkeiden toteuttaminen aloitetaan aina huolellisella tutkimuksella. Kaupunkitila analysoidaan havainnoinnin, käyttäjähaastattelujen ja kokemusanalyysin keinoin. Lyhytaikaisten pilottien jälkeen tulokset analysoidaan ennen suunnitelman lopullista toteutusta. Toisia saattaa yllättää, että kaupunkitilan elävöittäminen on tuonut useissa tapauksissa positiivisia mitattavia vaikutuksia kaupan vilkkauteen ja liikenteen ongelmiin.

Svarren mukaan kaupunkitila on mahdollista elävöittää samalla menetelmällä kaikkialla, vaikkakaan mallia ei voi suoraan kopioida kaupungista toiseen. – Paikalliset, kulttuuriset, topografiset ja ilmastolliset erot on toki otettava huomioon, hän sanoi. – Pohjimmiltaan ihmiset ovat kuitenkin samanlaisia kaikkialla.

Elämää kaupunkitilaan

Hyvä esimerkki alueen elävöittämisestä on Tampereen Tullin alue, joka on muuttumassa vähitellen täydennysrakentamisen kautta aikaisempaa toiminnallisemmaksi ja  elävämmäksi – kaupunginosaksi. Hankepäällikkö Veikko Vänskä Tampereen kaupungilta kertoi, että alueen liikenne- valaistus, taide- ja tapahtumasuunnitelmien tekeminen on käynnissä ja päätöksiä päästäneen tekemään jo ensi vuoden puolella.

Verkkokaupan yleistyminen on puolestaan aiheuttanut kaupan alalla murrokseen, joka autioittaa Suomessa osaltaan ostoskeskuksia ja keskisuuria kaupunkikeskustoja. Kaikki ei suinkaan ole menetetty, sillä Sitossa tehdyn verkkokauppaselvityksen mukaan todella houkuttelevilla kohteilla on jatkossakin vahva kysyntä. Kuluttajan käyttäytyminen myös muuttuu. Myös perinteisesti automarketeiksi miellettyjä toimijoita löytyy nykyään kaupunkien keskustoista.

– Ostoskeskusten on jatkossa oltava entistäkin elämyksellisempiä houkutellakseen kävijöitä, DI Olli Jokinen painotti.

Fiksu kaupunkisuunnittelija

Kun maailma muuttuu niin huimaa vauhtia, mitä kaikkea kaupunkisuunnittelijan oikein tulisi osata, kysyi paneelikeskustelussa fasilitaattorina toiminut johtava tutkija Aija Staffans Aalto yliopistosta. –Hänen tulisi ymmärtää ihmistä, sanoi muotoilun tuotepäällikkö Mikko Rikala Sito Oy:stä. Mm. älykkään liikenteen tutkimuksen parissa työskentelevä osastopäällikkö Elina Väistö nosti esiin automatiikan ja robotiikan ymmärryksen, Elina Hiltunen näkemyksen tulevaisuuden skenaarioista, kyvyn visioida ja hyvät teknologiataidot. Veikko Vänskä peräänkuulutti vuorovaikutustaitoja ja kykyä analysoida tietoa, myyntijohtaja Vesa Siitari Elisa Appelsiinista uskallusta kokeilla ja epäonnistua.

2015_Elava_kaupunki_paneelikesk_1400x800

Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan tietoa ja tiedosta sinänsä ei tunnu olevan puutetta. – Ongelmana voi olla, onko tieto oikeanlaista, onko se oikeassa paikassa, muodossa tai osataanko sitä hakea ja hyödyntää, Veikko Vänskä huomautti.

–Kaupunkisuunnittelijalta vaaditaan erittäin laajaa ja monialaista tietotaitoa. Kukaan yksittäinen ihminen ei voi hallita kestävän yhdyskunnan monimutkaisia kysymyksiä yksinään. Monialainen tiimityö on välttämättömyys. Se onkin Elävä kaupunki –ajattelun perusperiaatteita, Jenni Lautso painotti.

– Siksikin kaupunkisuunnittelu on niin hieno ala!

Teksti: Dakota Lavento