abstractright abstractright
Uutiset

Uutta tietoa meriläjitysten sedimentaatiovaikutuksista

Meriläjityksen vaikutukset vesiympäristöön ovat yleensä selvästi havaittavissa läjitystöiden aikana. Pidempiaikaisten vaikutusten havainnointi on vaikeampaa ja niistä on vain rajallisesti tutkimustietoa.

Uudenkaupungin meriväylän syventämishankkeen yhteydessä toteutettavalla sedimentaatiotutkimuksella pyritään saamaan uutta tietoa juuri näistä pidemmän aikavälin vaikutuksista.

– Meriläjityksiä koskeva konkreettinen tutkimusaineisto on tarpeen, jotta meriläjityshankkeet voitaisiin toteuttaa mahdollisimman järkevästi ja ympäristönäkökohdat huomioiden, kertoo Tiina Vaittinen Sitosta. Merenpohjan ruoppaus on tyypillisesti vesiväylien ja satamien kunnossapidon edellytys Suomen rannikolla, johtuen muun muassa veden kuljettaman kiintoaineksen sedimentaatiosta, laivakoon kasvusta ja maankohoamisesta erityisesti Pohjanlahdella. Syntyvät ruoppausmassat on läjitettävä, mikä voi aiheuttaa ympäristöhaittoja, Vaittinen jatkaa.

Merialueiden ruoppaushankkeissa meriläjitys on usein käytetty massojen sijoitustapa, vaikka ruopatut massat pyritäänkin ensisijaisesti hyötykäyttämään esimerkiksi satamarakenteissa. Massojen hyötykäyttö ei ole kuitenkaan aina mahdollista esimerkiksi ruoppausmassojen heikkojen geoteknisten ominaisuuksien takia. Muut vaihtoehtoiset sijoitustavat ovat tyypillisesti meriläjitystä huomattavasti kalliimpia.

Tutkimushankkeen tavoitteena tuottaa tietoa vaikutustenarviointiin

– Toukokuussa 2014 käynnistyneessä tutkimushankkeessa selvitetään meriläjityksen aiheuttaman kiintoaineskuormituksen suuruusluokkaa verrattuna taustaolosuhteisiin sekä tarkastellaan käytettyjen tutkimusmenetelmien, kuten sedimenttikeräinten, käyttökelpoisuutta meriläjitysten vaikutusten tarkkailussa, Tiina Vaittinen kertoo. Tutkimus koskee puhtaita sedimenttimassoja. Tavoitteena on tuottaa tietoa läjitysalueiden vaikutustenarvioinnin ja läjitysalueiden reunaehtojen määrittelyn tueksi ja antaa lisätietoa kustannustehokkaista tutkimusmenetelmistä väylähankkeiden lupahakemuksia ja toteutusta varten.

Tutkimuksessa hyödynnetään pohjaan asennettavia sedimenttikeräimiä, jatkuvatoimisia vedenlaatu- ja virtausmittauksia, alueelta saatavissa olevia syvyysaineistoja sekä aikaisempia tutkimuksia. Sedimentaatio-, vedenlaatu ja virtausmittauksia alueella on tehty kolmena kuukauden mittaisena tutkimusjaksona, joista viimeisin käynnistyi huhtikuun 2015 lopulla. Eri tutkimusjaksoilta saatuja tuloksia vertailemalla pyritään selvittämään meriläjitysten mahdollisesti aiheuttamia muutoksia tutkimusalueen sedimentaation määrässä ja laadussa. Tulosten tulkinnan tueksi tutkimuksessa käytetään kontrollipisteitä, jotka sijaitsevat läjitysalueen vaikutusalueen ulkopuolella ja mahdollisimman samankaltaisilla alueilla kuin varsinaiset tutkimuspisteet.

Hankkeen tutkimusraportti julkaistaan syksyllä 2015 Liikenneviraston julkaisusarjassa. Työ on Liikenneviraston julkinen T&K-hanke.