abstractright abstractright
Uutiset

Kantakartasta 3D-kaupunkimalliin

Sitolaisen Oskari Liukkosen diplomityö ”Kuntien paikkatiedon polku kantakartasta 3D-kaupunkimalliin” on osa Kuntaliiton ja BuildingSmartin 3D-kaupunkimallihanketta (KM3D). Työn tuloksena syntyi kunnille ohjeistus miten siirtyä kantakartasta kaupunkimalliin.

Kuntaliiton paikkatyöryhmä perusti KM3D-hankkeen yhteistyössä BuildingSmartin kanssa tutkimaan 3D-kaupunkimallinnuksen tilaa, kehittämistä ja standardointia Suomessa. Hankkeessa on erityisesti keskitytty tutkimaan avointa CityGML-kaupunkimallistandardia ja sen soveltuvuutta Suomen kansalliseksi 3D-kaupunkimallistandardiksi.

CityGML on avoin Open Geospatial Consirtiumin (OGC) hyväksymä kansainvälinen standardi 3D-kaupunkimallien tallentamiseen ja tiedonsiirtoon. Se mahdollistaa tärkeimpien kaupunkiympäristön topografisten kohteiden geometristen, topologisten, semanttisten ja visuaalisten ominaisuuksien määrittelyn viidellä eri tarkkuustasolla (Level of Detail, LOD).

CityGML:n kehityksen painopisteenä on ollut luoda 3D-kaupunkimallin kohteiden semanttisille ominaisuuksille, rakenteille ja luokille yhteiset määritelmät. CityGML:n semanttiset ominaisuudet erottavat sen puhtaasti geometrisista 3D-kaupunkimalleista. Semantiikka mahdollistaa CityGML-kaupunkimallien käytön ja hyödyntämisen visualisoinnin lisäksi myös lukuisissa erilaisissa sovelluksissa ja suunnittelu-, analysointi- ja simulaatiotehtävissa, kertoo Oskari Liukkonen.

– Diplomityöni tavoitteena oli määrittää kunnille ohjeistus kuinka kuntien tulisi siirtyä kantakartasta CityGML pohjaiseen 3D-kaupunkimalliin, ja mitä tässä siirtymäprosessi tulisi ottaa huomioon. Tavoitteena oli selvittää kuinka 3D-kaupunkimallin tiedonsiirto, tuotanto, ylläpito, hallinnointi ja validointi tulee toteuttaa, ja mitä tulee ottaa huomioon jo olemassa olevissa paikkatiedontyöprosesseissa, jotta 3D-kaupunkimallin hyödyntäminen on kannattavaa ja kestävää pitkällä tähtäimellä, Oskari jatkaa.

Diplomityön tuloksena syntynyt ohjeistus koostuu neljästä askeleesta:

  1. 3D-kaupunkimallitietotaito,
  2. Tarpeiden ja käyttötapauksien määrittely,
  3. 3D-kaupunkimallin rakenne ja tiedonsiirto
  4. 3D-kaupunkimalliprosessit – tuotanto, ylläpito, validointi ja hallinnointi.

Jotta 3D-kaupunkimallinnus olisi kannattavaa ja kestävää pitkällä tähtäimellä, tulisi kunnissa ottaa huomioon ainakin seuraavat neljä ohjeistuksen johtopäätöstä:

  • Kuntien tulisi hankkia tarvittava 3D-kaupunkimallinnustietotaito,
  • 3D-kaupunkimallinnuksen tulee perustua tarpeista johdettuihin käyttötapauksiin,
  • 3D-kaupunkimallin tuotannon ja ylläpidon tulee perustua standardoituihin tiedonkeruu- ja mallinnusprosesseihin, jotka mahdollistavat käyttötapausten mukaisen 3D-kaupunkimallin tuottamisen vähintään puoliautomaattisesti,
  • 3D-kaupunkimallin ylläpito, hallinnointi ja tiedonsiirto tulee olla suunniteltuna ennen 3D-kaupunkimallin tuotantoa ja valmis malli tulisi pystyä integroimaan jo olemassa oleviin työ- ja palveluprosesseihin.

– Työssä mielenkiintoisinta oli erittäin ajankohtainen aihe. 3D-kaupunkimallit ja niiden hyödyntäminen ja kehittäminen ovat erittäin tärkeä askel kohti digitalisoituja älykkäitä kaupunkeja (Smart Cities). Smart City ajattelu vaatii taustalleen kaupunkitietomallin, jonka avulla pystytään ohjaamaan Smart Cityn toimintaa tallentamalla ja hyödyntämällä Smart Cityssä koko ajan syntyvää tietoa.  Haasteellisinta diplomityössä oli tutkimuksen tavoitteen ja tutkimusaluuen rajaus, sillä 3D-kaupunkimalleja olisi voinut tutkia lukuisista eri näkökulmista, Oskari kiteyttää.