abstractright abstractright
Uutiset

Avoimet tietomallit – edessä kymmenen tiivistä työvuotta

Avoimiin tietomalleihin edetään, mutta panostusta tarvitaan lisää.

Onko se lasi nyt sitten puoliksi tyhjä vai puoliksi täysi? Jos optimistilta kysyy, miten pitkällä tietomallintamisen tiellä ollaan, hän vastaa toisin kuin pessimisti – tai ehkä pitäisi sanoa realisti. Johtavan konsultin ja buildingSMART Finland Infra –toimialaryhmän puheenjohtajan Juha Liukkaan on toki oikeastaan jo työnsä puolesta oltava optimisti ja siihen hänellä on toki myös täysi syy. – Kyllä meillä Sitossa suurin osa suunnittelusta tehdään tietomallintamalla jo kahden vuoden kuluttua, Liukas sanoo. Mutta jos ajatellaan koko Suomen tilannetta ja kaikkea suunnittelun rakentamisen ja ylläpidon kenttää, työtä on kyllä aika lailla vielä edessä, hän huomauttaa.

Se tärkeä vuosi on 2025, jos uskotaan buildingSMART Infra-toimialaryhmän viime vuoden lopulla julkaistua visiota. Silloin nimittäin pitäisi avointen ja ohjelmistoriippumattomien tietomallien olla jo Suomessa käytössä paitsi suunnittelussa, myös toteutuksessa.

Tammikuussa 2014 perustettu bSF Infra -toimialaryhmä on rakennetun infrastruktuurin vauhtipyörä, jonka tehtävänä on edistää ja viedä myös maailmalle suomalaisia inframallintamisen tutkimus- ja kehitystyön tuloksia. Infran toimialaryhmässä on mukana viitisenkymmentä infra-alan organisaatiota ja eri työryhmien toimintaan osallistuu kaikkiaan satakunta henkilöä. Toimialaryhmän asiantuntemus on siis varsin vaikuttavaa tasoa.

Toimialaryhmä on asettanut kuluvalle kunnianhimoiset tavoitteet: mallinnusvaatimukset halutaan saada julkaistua, Inframodel-tiedonsiirtoformaatti ja InfraBIM-nimikkeistö päivitettyä. Juha Liukas sanoo, että paljon työtä on kuitenkin edessä esimerkiksi rakennusosanimikkeistön parissa. – Se ei vielä täysin riitä tarkkuudeltaan mallintamiseen, vaikkakin antaa jo hyvän pohjan.

Kaikkien panosta tarvitaan

Tällaiseen systemaattiseen työhön tarvitaan paljon työtunteja eikä siihen välttämättä ole innokkaista vapaaehtoisista tunkua. Liukas muistuttaa, että standardisointityö hyödyttää koko rakentamisen kenttää, joten yhteiseen savottaankin luulisi löytyvän runsaasti resursseja. – Kaikkia osapuolia tarvitaan mukaan! Samalla haluankin käyttää tilaisuutta kiittää lämpimästi kaikkia jo työhön osallistuneita. Ilman teidän työpanostamme emme olisi nyt näin pitkällä!

Liukas muistuttaa, että kun uudet hankkeet taas vauhdilla käynnistyvät aikojen parannuttua, varsinkin ajasta on puutetta, mutta standardisointityöhön nyt tehdyistä panostuksista päästäisiin siinä vaiheessa täysin hyötymään.

– Myös rahoitus on yhteisessä työssä aina ongelma. Olemme tähän mennessä edenneet paljolti Liikenneviraston ja muutaman suuren kaupungin rahoituksella, mutta paljon on työtä tehty myös yksittäisten ihmisten innostuksen varassa, hän huomauttaa.

Koko alaa hyödyttävää järjestelmällistä systematisointia ja standardisointia ei voi pitää varsin seksikkäänä työnä, mutta kun se aikanaan on saatu tehtyä, työn hedelmistä saavat nauttia kaikki osapuolet. – Työ tehostuu esimerkiksi kunnissa ja liikennevirastossa, kun se voidaan tehdä yhtenäisellä tavalla. Suunnittelijat puolestaan voivat keskittyä niihin mielenkiintoisempiin ja mukavampiin suunnittelutehtäviin ja vaihtoehtojen tarkasteluihin, Liukas lupaa.

Lopussa kiitos seisoo

Maailmantalouden notkahdus  on ehkä vähentänyt toimijoiden mahdollisuuksia panostaa yhteisiin hankkeisiin tietomallinnuksen edistämiseksi, mutta toisaalta rauhallisemmat ajat ovat antaneet aikaa opetella uutta työpaikoilla ja kursseilla. – Ongelmana on usein, että erityisesti kiireisissä projekteissa helposti lipsahdetaan perinteisiin työtapoihin, Liukas pahoittelee. – Kiireeseen vedoten on helppo lipsua tekemään perinteisesti, kuten on aina ennenkin tehty.

– Olemme havainneet, että olemassa olevaan hankkeeseen mallinnusta on hankalampi tuoda jälkikäteen mukaan. Jos hanke on päätetty alunperinkin suunnitella mallintamalla ja kaikki osapuolet ovat siihen sitoutuneet, se on helppoa ja luontevaa, vaikka kaikki osapuolet eivät aivan yhtä tottuneita tietomallinnuksen käyttäjiä olisikaan.

Mutta vuoteen 2025 on joka tapauksessa enää kymmenen vuotta aikaa ja silloin kukaan ei enää suunnittele perinteisellä tavalla. Siihenhän me olemme yhdessä sitoutuneet!