Töissä Sitossa
Sekä luonnonmukaiset että ihmisten tekemät tunnelit ovat pitkään kiinnostaneet Jannis Mikkolaa. Opinnot suuntautuivat kalliorakentamiseen ja vuodesta 2005 lähtien hän on keskittynyt SITOssa nimenomaan mielipuuhaansa: kaikenlaisten maanalaisten tilojen suunnitteluun. – Tietunneleita, pysäköintilaitoksia, väestönsuojia, urheiluhalleja, mitä nyt vain voi kuvitella maan alle sijoittavansa, Jannis luettelee.
DI Jannis Mikkola
Toimialajohtaja
Kaupunkitoimiala
Osastopäällikkö
Kalliotilat ja tunnelit
Jannis oli vastuussa Leppävirran talviurheilukeskuksen kalliorakennussuunnittelusta. Hiihtoputket ovat tulevaisuuden sana varsinkin Etelä-Suomen talvien hiipuessa vesisateiksi. – Testattu on, hyvä siellä oli hiihtää, Jannis kuittaa.
Pitkäkestoisin on tähän mennessä ollut tehtävä Kampin keskuksen maanalaisten rakennelmien pääsuunnittelijana. Se kesti viisi vuotta.
Toinen Janniksen pitkäkestoinen projekti on Länsimetro. Siinä onkin päästy jo tositoimiin, kun louhinnat ovat päässet käyntiin Ruoholahdessa. Se on Suomen mittakaavassa melkoisen mittava infrahanke, joka käsittää muun muassa seitsemän uutta asemaa, kaksi lähes 14 kilometrin pituista tunnelia ja noin kolme miljoonaa kuutiota kalliolouhetta. Janniksen vastuualue kattaa Jousenpuiston ja Tapiolan alueet ratatunneleineen ja asemineen.
Vaikka metrorata kulkeekin maan alla, sen suurimmat vaikutukset näkyvät tulevaisuudessa maanpäällä tiivistyneenä maankäyttönä. Nyttemmin Jannis onkin siirtynyt suunnittelemaan kaikenlaisia kaupunkitiloja myös maan päällä. Titteleitä onkin kaksi, joista Kaupunkitoimialan toimialajohtaja se tuoreempi.
Jannis kiinnostui rakennusalasta siksi, että hän haluaa nähdä työssään kätensä jäljen. Osa syynsä on varmasti myös sukurasitteilla: isoisä toimi geologian professorina ja isällä on ollut oma kallioperätutkimusfirmansa.
Jannis Mikkolalla on edessään taattu ura, sillä kaupunkitila ei tule koskaan valmiiksi eivätkä maanalaisten tilojen suunnittelussa tehtävät tule loppumaan kesken. – Se on ympäristön kannalta järkevää. Se ei muuta maisemaa ja siksi esimerkiksi tietunneleita rakennetaan jatkossa entistäkin enemmän, Jannis selvittää.
Kalliorakentaminen on järkevää myös siksi, että maanalaisentilan lämmittäminen vie vain 1/3 vastaavankokoisen, maan päällä sijaitsevan tilan lämmitykseen kuluvasta energiasta.
– Maan alle kannattaa sijoittaa jatkossa kaikki sellaiset tilat, joiden nimenomaisesti ei tarvitse olla maan pinnalla, hän sanoo. Jannis asuu tyttäriensä ja vaimonsa kanssa – mikä pettymys – kerrostalossa. – Nykyihmiselle luola-asuminen ei oikein sovi, sillä tarvitsemme paljon luonnonvaloa, hän huomauttaa.
