SITO

Rauman keskiaikainen tori oli  Kauppakadun pitkänomainen laajentuma, jonka eteläisellä sivulla sijaitsi raatihuone. Kauppa ja markkinat täyttivät koko torin. Autoja ei tietenkään ollut. Tämä riitti 1900-luvun alkupuolelle, jolloin torikaupan kasvu edellytti lisää tilaa. Torin pohjoispuolelta purettiin yksi kokonainen asuinkortteli ja tori sai näin sadaksi vuodeksi uuden muodon. 1960-luvulla ruokakauppa alkoi siirtyä kauppoihin ja torikaupan merkitys väheni. Kun autoistuminenkin alkoi toden teolla, autot täyttivät pian koko torin vapaan tilan.  Vuosituhannen vaihteessa torilla toimi enää  joitain myyntipöytiä ja“pystökaffet”.

2000-luvun alussa oli viimein aika tehdä torille jotain. Historiallisten, kaupallisten ja liikenteellisten toiveiden yhteensovittaminen ei ollut helppoa. Museovirasto toivoi keskiaikaisen toritilan palauttamista ja liikenteen rauhoittaminen oli jo hyväksytty lähtökohdalsi, mutta pysäköinnin rajoittaminen puhututti. Uusien pysäköintialueiden rakentaminen Vanhan Rauman reunoille mahdollisti lopulta torialueenkin pysäköinnin vähentämisen. Myös jätehuolto, torimyyjien sosiaalitilat ja elintarvikemyynnin uudet hygieniamääräykset vaikuttivat ratkaisuun.

2000-luvulta takaisin Keskiajalle

Pitkän pohtimisen jälkeen ohjausryhmässä päätettiin, että torille rakennetaan kookas ja vaikuttava torikatos. Katoksen avulla voitiin sovittaa kaikki edellä mainitut tarpeet yhteen. Se sijoitettiin puretun asuinkorttelin paikalle, mikä palautti vanhan torin mittasuhteet ja raatihuoneen (nyk. Rauman museo) toria hallitsevan roolin. Katos mitoitettiin noudattamaan viereisiä 2-kerroksisia kortteleita, jotta se rajaa toria tarpeeksi. Ympärivuotinen torikauppa tapahtuu katoksen alla, oli se sitten auto- tai pöytämyyntiä. Katokseen sijoitettiin myös sosiaalitilat. Kokonaisuutta täydentää pieni liikerakennus, joka vahvistaa torin kaffe-perinnettä.  Sekä katoksen rajaama tila että viereinen Isokirkkokatu, jolle tori- ja markkinatoiminta laajenee kesäisin, ovat kävelyaluetta. Vanha tori (Kauppakatu) on niin ikään kävelyaluetta, jonka eteläreunalla on sallittu yksisuuntainen liikenne. Nopeusrajoitus koko keskustassa on 20 km/t. Katoksen pohjoispuolinen tori on pysäköintialuetta ja sinne sijoitettiin myös maanalainen jätepuristin. Katoksen arkkitehtuurityyliksi valittiin historian tunnustava pehmeä modernismi, lähteväthän sen sijainti ja mittasuhteetkin historiasta. Myös materiaalit ja väritys noudattavat perinnettä, mutta detaljointi on selvästi tätä päivää. Uusi tori otettiin käyttöön v. 2008.